Hirsitalon energiatehokkuus on suuri pohdinnan aihe hirsitaloa hankkiessa. Kuinka satoja vuosia käytössä ollut materiaali pärjää moderneille rakennusmateriaaleilla? Onko hirsi riittävän tiivis ympärivuotiseen käyttöön?
Yleisimmin energiatehokkuudella tarkoitetaan energian käytön hyötysuhdetta. Omakotitalon energiatehokkuuden parantaminen pienentää hiilijalanjälkeä sekä tuo selvää säästöä lämmityskustannuksissa.
Energiatehokkuuden parantamisella pyritään aina saavuttamaan suurempi hyöty pienemmällä energiankulutuksesta.
Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa Euroopan unionin ympäristö- ja energiapolitiikkaa, jonka vuoksi kaikkien uusien rakennusten tulee täyttää tarkat vaatimukset.
Rakennuksen energiatehokkuus voidaan ilmoittaa energialuokkana (A-G), joka määritetään jakamalla vuosittainen energiankulutus talon neliömäärällä. Rakennusmääräysten mukaan uusien talojen energialuokituksen tulisi olla vähintään C.
Tässä artikkelissa annamme vastaukset polttavimpiin kysymyksiin ja käymme läpi suurimmat hirsitalojen energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät.
Hirren hengittävyyden vaikutus energiatehokkuuteen
Hirren hengittävyydellä tarkoitetaan hirren luonnollista kykyä tasata kosteutensa ympäröivän ilman kanssa. Hengittävyys on hygroskooppinen ominaisuus.
Hengittävyys edistää energiatehokkuutta, sillä hengittävyyden seurauksena hirsitalo pysyy kesäisin viileänä ja talvella lämpimänä jolloin lämmitykseen ja viilennykseen kuluu vähemmän energiaa.
Hyvin hoidettu hirsi hengittää vapaasti, jolloin erinomaisen lämmöneristyksen lisäksi sisäilma säilyy erinomaisena eikä homeongelmista tarvitse murehtia.
Hirren U-arvo ja lämpöhäviö
Hirren U-arvolla tarkoitetaan hirren lämmönläpäisykerrointa. Lämmönläpäisykertoimeen vaikuttavat hirren tiheys ja paksuus, sekä valmistusmenetelmät.
Mitä heikompi U-arvo, sitä suurempi on syntynyt lämpöhäviö.
Moderneilla metodeilla valmistetun lamellihirren U-arvo on perinteistä massiivihirttä parempi. Lamellihirsi on yhdestä palasta valmistettua massiivihirttä tiiviimpää, jolloin sen lämmöneristävyys on huomattavasti korkeampi.
Suurin lämpöhäviöön vaikuttava tekijä on hirren paksuus. Paksumpi hirsi on ohutta hirttä eristävämpää, jonka vuoksi ohuempia hirsimateriaaleja ei suositella käytettäväksi ympärivuotiseen asumiskäyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa.
Huomattavasti alle 160 mm hirsimateriaalin U-arvo ei riitä täyttämään nykyisiä rakennusvaatimuksia, minkä vuoksi niitä käytetään vain vapaa-ajan kesäasuntojen materiaalina. Ohuen hirren riittävä energiatehokkuus vaatisi huomattavat lisäeristykset sekä hyvin eristetyn ja tuuletetun alapohjan.
Rakenteellisen energiatehokkuuden parantaminen
Paksummat teolliset hirsimateriaalit riittävät täyttämään nykyaikaiset rakennusmäärykset, mutta ohuempien hirsien kohdalla energiatehokkuutta joudutaan parantamaan erilaisia ratkaisuilla.
Hirsiseinän lisäeristäminen
Lisäeristäminen on ohuempien tai käytössä kuluneiden hirsien kohdalla lähes pakollinen toimenpide energiatehokkuuden parantamiseksi.
Hirsiseinä voidaan lisäeristää joko sisä- tai ulkopuolelta, riippuen kumman puolen seinää haluaa säilyttää alkuperäisen näköisenä.
Hirsiseinän eristämiseen tulisi aina käyttää puupohjaisia materiaaleja, jotta hirren hygroskooppiset ominaisuuden säilyvät.
Synteettiset materiaalit voivat taata paremman liseristykset, mutta hirren hygroskooppisten ominaisuuksien kärsiessä kosteusvaurioiden riski moninkertaistuu.
Mitä ottaa huomioon hirsiseinien lisäeristyksessä:
- Vanhojen hirsiseinien kohdalla lähes pakollinen toimenpide.
- Käytä ainoastaan luonnonmateriaaleja, synteettiset materiaalit tuhoavat hirren hygroskooppiset ominaisuudet.
- Huomioi myös esteettiset seikat: säilytätkö mieluummin sisä- vai ulkoseinän alkuperäisenä.
Alapohjan lisäeristys
Suurin yksittäinen hirsitalon lämpöhäviön aiheuttaja on puutteellisesti eristetty alapohja. Heikentyneet alapohjan eristeet tunnistaa kylmästä laittiasta sekä kasvaneesta vedon tunteesta.
Alapohjan heikko eristys ei vaikuta ainoastaan hirsitalon energiatehokkuuteen, vaan se altistaa pitkällä aikavälillä koko rakennuksen suurille vaurioille.
Alapohjan lisäeristykseen puukuitu on ehdottomasti paras materiaali. Sen eristävyys on huippuluokkaa samalla säilyttäen hirren hygroskooppiset ominaisuudet.
Lisäeristyksen yhteydessä on myös hyvä tarkastaa alapohjan tuulettuvuus.
Yläpohjan lisäeristys
Etenkin vanhempien hirsirakennusten kohdalla yläpohjan eristys voi olla puutteellista tai kokonaan tekemättä. Yläpohjan lisäeristys on tehokkaimpia keinoja parantaa hirsitalon energiatehokkuutta, sillä alapohjan lisäksi myös yläpohja on suurimpia lämpöhäviön aiheuttajia.
Jos edelliset eristeet ovat kuivat ja ehjät, voidaan uudet eristeet asentaa niiden päälle.
Ikkunoiden uusiminen
Etenkin vanhoissa hirsitaloissa ikkunaremontti on usein ajankohtainen jo pelkästään esteettisistäkin syistä. Sen lisäksi että kymmeniä vuosia vanhat ikkunat ovat kuluneet ja epäesteettisen näköiset, on niiden lämmöneristävyys heikennyt vuosien saatossa.
Vanhat ikkunat aiheuttavat vedot tuntua ja aiheuttavat mittavaa lämpöhäviötä.
Järjestelmien ja talotekniikan vaikutus energiatehokkuuteen
Energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa talotekniikan ja järjestelmien päivityksellä. Uusimalla sähkö- ja vesijärjestelmiä on mahdollista säästää valtavia määriä energiaa verrattuna aikaisempaan.
Vesikalusteiden päivitys
Päivittämällä vanhat vesikalusteet vettä säästäviin malliin on mahdollista vähentää vuosittaista vedenkulutusta jopa kymmeniä prosenttia vuodessa.
Pienempi vedenkulutus tarkoittaa samalla pienempää energiankulutusta.
Sähkölaitteiden päivitys vähemmän kuluttaviin malleihin
Modernit sähkölaitteet ovat huomattavasti vanhoja energiatehokkaampia. Etenkin suuremman elektroniikan kohdalla energialuokitukset ovat nousseet lähelle A-luokitusta, jolloin sähköä kuluu huomattavasti vähemmän vuositasolla kuin ennen.
Sähkölaitteista suurin vaikutus energiatehokkuuteen on kuitenkin valaisimissa. Vaihtamalla vanhat lamput moderneihin LED-valaisimiin on mahdollista saavuttaa suuria säästöjä energiankulutuksessa.
Vanhan lämmitysjärjestelmän päivitys
Vanhan lämmitysjärjestelmän päivittäminen moderniin vaihtoehtoon on ylivoimaisesti suurin yksittäinen energiatehokkuuteen vaikuttava toimenpide. Modernit lämmitysjärjestelmät tuottavat enemmän lämpöenergiaa pienemmällä kulutuksella.
Energiatehokkaimmat lämmitysmuodot ovat maalämpö, ilmavesilämpöpumppu sekä kaukolämpö.
Suurin osa hirsitalojen uudisrakentajista päätyy maalämpöön. Maalämpö hyödyntää maaperään imeytynytttä auringon lämpöenerigaa kuluttaen hyvin vähän sähköä. Arvioiden mukaan maalämpö investointina maksaa itsensä takaisin alle 15 vuoden kuluessa.
Maalämmön ohella ilmavesilämpöpumppu on yksi energiatehokkaimmista vaihtoehtoista. Ilmavesilämpöpumppu toimii perinteisen ilmalämpöpumpun tavoin samalla tuottaen lämpöenergiaa vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Modernien lämmitysjärjestelmien etuna on korkea hyötysuhde.
Ovatko hirsitalot energiatehokkaita?
Vaikka hirsi ei ole kaikista tiivein rakennusmateriaali, ovat modernit hirsitalot nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti erittäin energiatehokkaita. Laadukas hirsimateriaali yhdistettynä moderniin ekologiseen lämmitysjärjestelmään on erittäin kustannus- ja energiatehokas asumismuoto.
Jos hirsitalon materiaalina on käytetty ohuempaa hirttä, joudutaan energiatehokkuutta parantamaan joko rakenteellisilla tai järjestelmien parannuksilla.
Näin parannat vanhan hirsitalon energiatehokkuutta:
- Hirsiseinien lisäeristämisestä on hyvä lähteä liikkeelle. Seiniä eristäessä tulee olla tarkkana käytetyn eristemateriaalin valinnan suhteen, sillä synteettiset eristeet pilaavat hirren hygroskooppiset ominaisuudet.
- Hirsiseinien lisäksi myös ala- ja yläpohjan eristykset on hyvä tarkastaa ja uusia tarpeen niin vaatiessa. Samalla on hyvä tarkistaa ylä- ja pohjan tuuletus.
- Helppo tapa pienentää pitkän aikavälin energiankulutusta on uusia sähkölaitteet ja vesikalusteet vähemmän kuluttaviin ja paremman energialuokituksen malleihin.
- Suurin energiatehokkuuteen vaikuttava tekijä on lämmitysjärjestelmä. Päivittämällä vanhan lämmitysjärjestelmän moderniin ratkaisuun nostat hirsitalon energiatehokkuutta huomattavasti.