Perinteinen hirsirakentaminen on suomalaista rakennusosaamista parhaimmillaan. Suomi on rakennettu hirsillä ja satoja vuosia vanhoja hirsirakennuksia on edelleen pystyssä ja hyvässä käytössä. Hirsi on todella pitkäikäinen ja ympäristöystävällinen materiaali.
Hirsillä rakentaminen on nykyään hyvin suosittua ja erittäin ekologista. Perinteinen käsityönä tehtävä massiivipuusta eli kokonaisista puunrungoista sahattujen hirsien käsittely ei ole katoavaa luonnonvaraa vaan hengissä olevaa osaamista parhaimmillaan.
Perinteinen hirsimökki syntyy vielä tänä päivänäkin käsityönä perinteisillä menetelmillä ja ainoasta oikeasta materiaalista, havupuusta. Nykyaikaiset työvälineet helpottavat rakentamista, mutta hirsillä rakentamisen teoria on käytännössä edelleen sama.
Tässä artikkelissa saat tietää, miten hirsimökki tehdään perinteisesti.
Lue myös: Paras muuttovalmis hirsitalopaketti – Suuri vertailu
Perinteinen hirsirakentaminen alkaa huolellisesta suunnittelusta
Vanhimpia hirsirakennuksia suunniteltiin työmailla tulitikkurasioihin piirtämällä. Hirsikehikon muoto neliönä määrää millaisia rakennuksia hirsistä voidaan tehdä. Määräävimpänä tekijänä on ollut käytettävien hirsien pituus ja paksuus.
Hirsimökki on lähtökohtaisesti suunniteltava ja rakennettava siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän.
Nykyään hirsiä voi tilata tietyn pituisina ja rakentamista voidaan suunnitella vapaammin. Tontilla ja kiinteistöllä olevan rakennusluvan rakennusoikeus määrittää sen, kuinka suuren kehikon tai kuinka monta hirsistä tehtyä rakennusta voidaan tehdä. Uuden rakennuksen suunnittelu alkaa rakennusluvan hankinnalla tai ottamalla selvää jo olevan rakennusoikeuden määrästä.
Suunnitteluun kuuluu myös rakennuksen tehtävän määrittäminen. Perinteinen hirsimökki on muutaman huoneen sisältävä asuinrakennus, jonka ulkopuolella sijaitsevat erillisenä rakennuksena pesutilat ja sauna. Hirsimökissä voi olla asuttava vintti tai parvi. Hirrestä voidaan rakentaa esimerkiksi myös pihasauna, joka tarjoaa upeat löylyt.
Hirsirakennuksista on valtavasti kuvia saatavilla ja hirsirakennusten malleja on paljon. Kuvien kerääminen auttaa suunnittelussa ja selkeyttää toiveita ja tarpeita, joita voidaan esittää myöhemmin hirsien veistäjälle. Luvanvaraiset ja tontin ominaisuuksiin kuuluvat asiat voivat vaikuttaa unelmamökin lopulliseen malliin.
Rakentamisessa on otettava huomioon myös perinteistä ja teollista hirsirakentamista ohjaavat hirsitalon suunnitteluperusteet-ohjekortti (RT 82–11168). Hirsitalon laatuvaatimukset-standardi (SFS 4895, RT 14–10436) ja RunkoRYL 2010 kappale 722 Hirsityö. Muutoin noudatetaan yleisiä rakennusmääräyksiä ja ohjeita. Suurin eroavaisuus tavanomaiseen rakentamiseen on lähinnä hirsirunkoisen rakennuksen ulkoseinät.
Hirsirungon painuminen
Ennen rakentamisen aloittamista suunnitellaan tarvittava puumäärä ja kuinka paljon hirsiseinän painumiseen pitää varautua. Hirsikerta nousee hirren paksuuden mukaan, mutta rakenteen painon ja puun ominaisuuksien takia tuore hirsi painuu noin 10–50 mm/seinän korkeusmetri.
Perinteisesti hirrestä rakennettaessa rakennuksessa on aina kohtia, joiden kohdalla rungon painuminen on erityisesti huomioitava. Painumattomia rakenteita ovat mm. rankarakenteiset väliseinät, hirsiseinän koolaukset, muuratut seinät tai tulisijat sekä kattoa kannattavat pilarit.
Mökin ikkunoiden ja ovien asennus on tehtävä aukkojen pieliin painuman sallivien karapuiden avulla, samoin muuratun väliseinän liittyminen hirsirunkoon.
Rankarakenteisten sekä muurattujen väliseinien yläpäähän on jätettävä painumavara välipohja- tai kattorakenteen painumista varten. Hormien läpivienneissä tulee ottaa huomioon myös väli- ja yläpohjan sekä vesikaton painuminen.
Hirsirakennuksen sisällä olevat hirsiset väliseinät painuvat kuivuessaan ulkoseiniä enemmän, koska niiden kosteuspitoisuus asettuu alle ulkoseinän pitoisuuden. Tämä erilainen kuivuminen on otettava huomioon rakennuksen suunnittelussa, jos hirsisen väliseinän päältä tuetaan ylä- tai välipohjarakenteita.
Kuivaamattomasta puusta kosteana tehty metrin korkuinen hirsinen väliseinä saattaa painua kuivuessaan jopa 50 mm.
Hirsirungon painumiseen voidaan vaikuttaa suunnitteluvaiheessa varaamalla hyvin aikaa hirsien kuivumiselle.
Puiden hankinta
Perinteinen hirsirakentaminen on haasteellista materiaalin hankinnan takia. Ihanteellisin tilanne on, jos suunnittelun jälkeen päästään valitsemaan kohteeseen sopivat puut suoraan metsästä. Näin saataisiin mahdollisimman tasavahvaa ja kohteeseen sopivaa puuta.
Perinteisessä hirsirakentamisessa on tarpeita vastaavan materiaalin heikko saatavuus puiden hankintaa vaikeuttava asia. Hirsiksi käytetään mahdollisimman tasakokoista, vähäoksaista ja suorasyistä puuta. Käytännössä nykyisin käytetään sitä puuta, jota on helposti saatavilla.
Puiden hankinta asettaa myös merkittäviä rajoitteita perinteiselle rakentamisen aikataululle. Puut tulee kaataa ja kuoria talvella, jolloin puut ovat lepotilassa. Talvella kaadetut puut eivät sinisty helposti. Puiden tulee kuivua vähintään kesän yli, mielellään jopa 1–2 vuotta.
Pitkä kuivumisaika vähentää veistämisen jälkeistä kutistumista ja vääntyilyä. Ulkoilmassa hitaasti kuivatettu hirsi halkeilee kosteana veistettyä vähemmän.
Eri toimittajilta voit tilata hirsiä metritavarana juuri tarpeidesi mukaan.
Hirsien veistäminen
Hirret veistetään perinteisesti kirveellä pyrkimällä siirtämään alemman hirren muoto ylempään. Hirret sidotaan toisiinsa nurkistaan salvoamalla. Uudet tekniikat ja työkalut kuten moottorisaha ja hirsipora ovat nopeuttaneet ja tehneet hirrenveistosta kohtuullisen kustannustehokkaan tavan valmistaa laadukkaita hirsiä.
Varsinaisessa veistotyössä sovitetaan erikokoiset ja -muotoiset hirret yhteen. Risteävien seinien liitoskohtiin veistetään halutunlaiset salvokset ja päällekkäisten hirsien alaosaan sahataan varaukset. Rakennus kohoaa hirsi kerrallaan samoja työvaiheita toistaen.
Tärkeänä apuvälineenä veistotyössä on tarkkuuskynävara eli varausrauta. Varausrauta muodostuu kahdesta piirtävästä ja säädettävästä kärjestä, jotka pysyvät suorassa libellien avulla.
Varausraudalla kopioidaan alemman hirret muodot sen yläpuolelle asemoituun hirteen ja salvosten kohdalta saadaan keskeiset pisteet piirrettyä kulloinkin työstettävään hirteen.
Varauksen piirtämisen jälkeen hirsi asetetaan pukeille ja työstetään kerralla valmiiksi.
Hirsikehikko voidaan veistää sopivalla paikalla esimerkiksi veistokentällä ja siirtää kohteeseen.
Perinteisesti hirsikehikko on voitu veistää aluksi puiden kaatopaikan luona ja antaa kuivua siellä. Näin hirsien siirtäminen helpottuu, koska hirret tulevat kevyemmiksi kosteuden poistuessa niistä.
Perinteinen hirsirakentaminen suosii salvoksia ja vahvoja liitoksia
Perinteisesti hirsirakennuksen nurkkiin työstetään salvokset, joilla ristikkäisten seinien hirret liittyvät toisiinsa. Nurkkasalvoksen tekeminen vaatii tarkkuutta, sillä hirsirakennuksen tulee olla myös nurkistaan tiivis, jotta se on sääolosuhteita, tuulta ja vettä pitävä.
Salvokset voidaan tehdä myös pitkien jännevälien keskelle lyhyille ristinurkille, vaikka väliseinää ei tulisikaan, jotta seinä saadaan jäykistettyä nurjahtamista vastaan.
Nurkkasalvoksia on montaa tyyliä ja ne määrittelevät hirsirakennuksen tyypin. Määräävimmät eroavaisuudet salvostyylien välillä on onko ne pitkänurkkaisia vai lyhytnurkkaisia.
Pitkänurkkaisessa hirsien päät tulevat liitoksen yli ja muodostavat hyvin näkyvän elementin. Pitkänurkkaiseen salvos käyttää enemmän puun pituutta pois rakennuksen sisäpuolisen tilan muodostamisesta. Pitkänurkkainen on kuitenkin kustannustehokkaampi tapa salvota seiniä.
Ämmännurkka on perinteinen pyöröhirteen tehtävä pitkänurkkainen salvos, jossa hirren alapintaan tehdään pyöreänmuotoinen lovi alemman hirren muodon mukaan. Hirret pinotaan yksinkertaisella tavalla päällekkäin. Perinteiset vuokrattavat hirsimökit ovat usein tällaisia.
Satulanurkka on on helppo veistää ja on rakenteeltaan tiivis. Toisinpäin käytettynä karjalaisnurkkana sillä on vuosisataiset perinteet. Tässä pitkänurkkaisessa salvoksen alempi hirsi veistetään kyljistään kuten A -kirjain ja sen päälle tuleva hirsi lovetaan samaan muotoon. Näin muodostuu kaksi kolmiota, jotka pystyvät kiilautumaan toisiinsa hirren kuivuessa ja säilyttävät tiiviyden.
Lohenpyrstönurkka on suosittu lyhytnurkkainen salvostyyppi erityisesti höylättyyn ja tasasivuiseen pelkkahirteen nopean veiston ja näyttävän ulkonäön ansiosta.
Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi lohenpyrstönurkan työstäminen on haasteellisempi ja tarkkuutta vaativampi projekti kuin pitkän ristinurkan tekeminen.
Hirret viimeistellään tilkitsemällä, tapittamalla ja piiluamalla
Perinteisesti hirsikehikko tiivistetään pystyttämisen yhteydessä tilkitsemällä hirsien välinen varaus luonnon materiaaleilla, kuten sammaleella tai pellavahuopanauhalla.
Tällainen materiaali on hengittävä eikä aiheuta hirren lahoamista materiaalien väleihin keräytyvän kosteuden takia. Pellavanauha voidaan kiinnittää hirren yläpintaan esimerkiksi nitomalla.
Tapitusten (vaarnaus) tehtävänä on estää hirsien sivuttaista siirtymää. Tapituksella sidotaan aina kaksi hirsikertaa yhteen. Tapituksessa tulee huomioida hirsien painuminen käyttämällä reikää lyhempiä tappeja. Päällimmäinen hirsi lyödään paikoilleen ja samalla tiivistää tilkkeen hirsien välissä.
Piiluamisella tarkoitetaan pelkkahirsien sivujen veistämistä piilukirveellä tasaisiksi. Piiluamalla saadaan seinäpinnalle perinteinen ulkoasu. Piiluaminen vaikuttaa myös rakenteen toimintaan.
Sileäksi veistetty seinä on vähemmän altis sinistymiselle kuin karkea sahapintainen pinta, koska sileä pinta sisältää vähemmän kosteutta imevää pinta-alaa.
Perinteinen hirsirakentaminen: Muistilista nikkarille
- Ajankäytöllisesti perinteinen hirsirakentaminen asettaa rajoitteita. Kiireellisen rakennuttajan on hyvä kääntyä ammattimaisen toimittajan puoleen. Puutavaran hyvä kuivuminen vaikuttaa aikatauluun. Pelkkahirren tulisi kuivua vähintään kesän yli 3kk. ennen työstöä.
- Suuri käsityön osuus vaikuttaa myös aikatauluun. On rajallista, mitä kokenutkaan ammattimies ehtii saada yhdessä päivässä aikaiseksi. Hirsien koolla on oleellinen vaikutus kehikon nousunopeuteen, mitä pienempi hirsi sitä enemmän on nurkkia salvottavana, varauksia sahattavana ja hirsiä asemoitavana. Suurempia hirsiä voidaan nostaa nostimilla.
- Perinteisesti veistetyn hirsikehikon kustannukset muodostuvat pääasiassa puutavarasta ja työntekijän palkkakuluista. Hirsikehikot ovat uniikkeja ja on tapauskohtaista miten hirsien koko ja saatavuus, nurkkasalvos- ja varaustyyli, viimeistelytaso ja käytettävät rakenneratkaisut vaikuttavat kustannusten muodostumiseen.
- Ongelmana perinteisessä hirsirakentamisessa ovat tiukat energiatehokkuusvaatimukset ja oman sahatavaran käyttö kantavissa rakenteissa. Tämä asia on ratkaistavissa hankkimalla valmiiksi mitoitettua ja lujuusluokiteltua sahatavaraa sekä panostamalla suunnittelun laatuun.