Hirsitalojen suosio omakotitalorakentamisessa on kasvanut räjähdysmäisesti. Yhä useampi rakentaja päätyy hirsitaloon hirren luonnollisten ominaisuuksien ja etujen vuoksi. Vaikka hirsi on materiaalina hengittävää ja sopii usein erittäin hyvin astmaatikoille, voi ongelmia kosteuden ja painumisen kanssa silti ilmetä. Ongelmat hirsitaloissa ovat onneksi vähäisempiä kuin muissa talotyypeissä.
Tässä artikkelissa käymme läpi hirsitalojen yleisimmät ongelmat, sekä kuinka voit välttää ne ja säästää selvää rahaa.
Ongelmat hirsitaloissa: hirren halkeilu
Hirren halkeilu on yleistä varsinkin vanhemmissa hirsirakennuksessa. Halkeilu johtuu puun nopeasta kuivumisesta, ja se on yleisintä massiivihirren ja pyöröhirren kohdalla.
Nykyään hirsirakennuksessa käytetyt materiaalit on suunniteltu kestämään syvempää halkeilua. Kahdesta tai useammasta palasta valmistettu lamellihirsi halkeilee massiivipuuta huomattavasti vähemmän.
Hirren halkeilu ei välttämättä ole huono asia, jos halkeilu on pientä eikä heikennä rakenteita. Joidenkin mielestä halkeilu tuo hirrelle rustiikkisen ulkoasun, ja sisätiloissa halkeilu voi jopa edistää hirren kykyä sitoa kosteutta ilmasta. Halkeilu kasvattaa hygroskooppisen puun pinta-alaa, jossa diffuusio tapahtuu.
Hirren painuminen
Puu on elävä materiaali, joten hirsiseinien halkeilun lisäksi painuminen on väistämätöntä. Painumiseen vaikuttaa materiaalin lisäksi ulkoiset tekijät kuten kosteus ja lämpötila. Hirsi pyrkii tasapainottamaan kosteutensa ulkoisen kosteuden ja lämpötilan kanssa, jolloin sijainnin lisäksi vuodenajalla on suuri merkitys puun elämiseen.
Tämän vuoksi hirsitaloa rakentaessa hirrelle on jätettävä painumisvaraa. Painumisvaraa jätetään yleensä 50-100 millimetriä metriä kohden. Lisäksi ovia ja ikkunoita ei tule asentaa suoraan hirsiin, vaan väliin on asennettava painumisen ja elämisen mahdollistavat karapuut. Karapuun asennukseen käytetään ilmatiivistä ja puun liikkumisen mahdollistavaa ainetta kuten sellutilkettä.
Hirren painuminen on voimakkainta ensimmäiset kolme vuotta hirsitalon elinkaaresta, jonka jälkeen puun kuivuessa ja sopeutuessa sijaintinsa lämpötilaan ja kosteuteen painuminen on vähäistä.
Hirsitalojen kosteusvauriot
Omakotitaloille tyypillisten vesivahinkojen lisäksi hirsitaloissa piilee omat riskinsä kosteusvaurioille. Hirsitalojen kosteusvauriot johtuvat usein alapohjan kostumisesta, jonka voi aiheuttaa huono ilmanvaihto tai sokkelin painuminen. Alapohjan lisäksi hirsitalossa kosteudelle alttiita paikkoja ovat savupiipun ympärys, kosteat tilat, katto, sekä ikkunoiden alustat.
Helpoin tapa ennaltaehkäistä hirsitalon kosteusvauriota on huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta, jolloin hirsi saa hengittää. Painovoimainen ilmanvaihto on useimmissa tapauksissa riittävä, mutta suuremmissa taloissa joissa on useita märkätiloja on koneellinen ilmanvaihto tarpeen.
Suurin kosteusvaurion aiheuttaja on alapohja, jota pitkin kosteus voi nousta rakenteisiin joko kapillaarisesti tai diffuusiolla. Kosteuden nousu voidaan estää niin sanotulla kapillaarikatkolla, kuten bitumikermillä ja solumuovieristeellä. Pelkkä eristäminen ei riitä, vaan alapohjan tuulettuminen on oltava riittävällä tasolla.
Alapohjan kosteusongelmia voi ehkäistä myös riittävällä salaojituksella, jolloin ylimääräinen vesi ei nouse rakenteisiin vaan valuu alapohjan reunoja pitkin salaojiin.
Uusien hirsimökkien kohdalla kosteusvaurio voi myös johtua huonosta rakentamisesta, ja rakentamisen aikana laiminlyödystä hirsien suojauksesta. Märistä hirsistä rakennettu talo on herkkä homehtumiselle, jolloin koko hirsitalo voi mennä pilalle ja asuinkelvottomaksi.
Uusien hirsitalojen homehtuminen on kuitenkin suhteellisen harvinaista, ja tilatessasi rakennuspalvelun luotettavalta hirsitalovalmistajalta voit luottaa että materiaalit ovat asianmukaiset, ja asianmukaisesti suojattu kosteudelta.
Hirsitalon kosteusvaurioiden korjaaminen
Pienemmät kosteusvauriot ovat helppohoitoisia, hirsien kostuessa lämmittäminen on helpoin tapa kuivattaa hirsien pinta. Kun pinta on kuiva, hirsi kuivuu sisältä ajan kanssa. Isommat kosteusvauriot vaativatkin sitten osaavamman urakoitsijan. Jos kosteusvaurion arvioinnissa selviää tarve isommalle vahinkosaneeraukselle, kannattaa toimijaksi valita kosteusvaurioihin ja vahinkosaneeraukseen erikoistunut korjausrakentamisen ammattilainen.
Yksittäisten hirsien lahotessa tai homehtuessa ei välttämättä tarvitse laittaa koko taloa remonttiin, vaan vaurioituneiden hirsien vaihtaminen uusiin on usein riittävä toimenpide.
Alempien hirsikerrosten lahotessa joudutaan usein tekemään hirsitalon kengitys. Kengitys on toimenpide, joka oikein tehtynä voi pidentää hirsitalon käyttöikää jopa kymmeniä vuosia.
Kengityksessä alimmat lahonneet hirret poistetaan, ja tilalle vaihdetaan uudet ja terveet hirret. Talo tuetaan toimenpiteen ajaksi, että hirsien vaihto onnistuu turvallisesti. Kengityksessä käytetään usein muutaman vuoden kuivuneita hirsiä. Eristeinä käytetään hengittäviä ja ekologisia materiaaleja kuten pellavarivettä.
Hirsitalon kengitys toimii erinomaisesti varsinkin vanhemmissa hirsitaloissa, jolloin vanha hirsitalo ikään kuin herää henkiin ja kestää taas käyttöä sukupolviksi eteenpäin.
Muistilista hirsitalon kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi:
- Huolehdi materiaalien suojauksesta rakentamisen aikana. Märistä hirsistä rakennettu talo on altis homehtumiselle.
- Kiinnitä huomiota hirsitalon alapohjaan, varmista tuulettuminen, kapillaarikatkot ja eristeet sekä salaojitus.
- Kuivaa kostuneet hirret välittömästi.
- Anna hirren hengittää. Riittävä ilmanvaihto takaa hirren luonnolliset ominaisuudet.
- Kiinnitä huomiota hirren pinnoitukseen, vääränlainen lakka tai pinnoite voi estää hirren hengittämisen ja altistaa sen kosteusvaurioille.
- Pidä huolta kattosi kunnosta. Suosi ammattilaisen asentamaa pelti- tai bitumikattoa.
Hirren edut rakennusmateriaalina
Hirsi eroaa muista rakennusmateriaaleista nimenomaan luonnollisten ominaisuuksiensa vuoksi. Hirsitaloissa esiintyy kosteusvauriota huomattavasti muita talotyyppejä vähemmän, esimerkiksi betoni ja tiili ovat huomattavasti homeelle alttiimpia materiaaleja kuin hirsi.
Hirsi on hygroskooppinen materiaali, jolloin hirsi sitoo itseensä kosteutta ja pyrkii tasaamaan sen vastaamaan ympäröivän ilman kosteutta. Kosteuden sitomisen lisäksi hirsi myös vapauttaa kosteutta ympäröivän ilman kosteuden laskiessa.
Hirren hengittävyys takaa erinomaisen sisäilman, jonka vuoksi hirsitalot ovat esimerkiksi astmaatikkojen suosiossa. Puhtaan sisäilman lisäksi hygroskooppinen hirsi pitää talon kesällä viileänä ja talvella lämpimänä.
Hirsi on myös muita rakennusmateriaaleja ekologisempi. Kotimainen hirsi on täysin hiilijalanjäljetön materiaali, sekä hirsitalon rakentaminen on aina energiaomavaraista. Elinkaarensa päätteeksi hirsitalot ovat sataprosenttisesti kierrätettäviä.